Työtuomioistuin 03/2015: Luottamusmiehen irtisanomisesta yli 130.000 euron korvaukset

Toimistomme avusti Aalto-yliopiston lehtorina toiminutta työntekijä H:ta riidassa, joka koski työsopimuksen irtisanomista henkilöstä johtuvista syistä.

Irtisanottu H oli toiminut yliopiston palveluksessa yli kaksikymmentä vuotta. Työnantaja oli irtisanonut H:n syksyllä 2013 väitetyn toisiin työntekijöihin kohdistuneen kiusaamisen vuoksi. Irtisanominen oli perustunut lähinnä anonyymeihin kiusaamisväitteisiin, joiden tekijöistä H ei ollut saanut ennen irtisanomista tietoa, ei hän ollut voinut siten puolustautua väitteitä vastaan. Työnantaja oli ennen irtisanomispäätöstä laiminlyönyt selvittää, olisiko irtisanomiselle ollut H:n edustamien työntekijöiden suostumus. H oli toiminut työntekijöiden valitsemana luottamusmiehenä irtisanomisen aikaan.

H katsoi työtuomioistuimessa nostamassaan kanteessa tulleensa irtisanotuksi ilman työehtosopimuksen mukaista irtisanomisperustetta, koska hänen edustamiensa työntekijöiden enemmistön suostumusta ei ollut kysytty, ja koska kiusaamisväitteet olivat kokonaisuudessaan perusteettomia.

Asiasta järjestettiin työtuomioistuimessa kaksipäiväinen pääkäsittely, jossa kuultiin laajasti sekä H:n että työnantajan nimeämiä todistajia väitetyistä kiusaamistapauksista.

Tuomiossaan työtuomioistuin otti ensin kantaa irtisanomiselta edellytettävän edustettavien suostumuksen puutteeseen. Asiassa sovelletun työehtosopimuksen ja myös työsopimuslain mukaan luottamusmiehen voi irtisanoa henkilöstä johtuvista syistä vain silloin, jos hänen edustamiensa työntekijöiden enemmistö antaa suostumuksensa.  Työtuomioistuin katsoi, että H:n tapauksessa tällaista suostumusta ei ollut kysytty, eikä työnantaja ollut edes ryhtynyt minkäänlaisiin aktiivisiin toimiin tällaisen suostumuksen hankkimiseksi. Näin ollen irtisanomisperustetta ei ollut jo yksin tästä syystä.

Kiusaamisväitteiden osalta työtuomioistuin katsoi näyttöä arvoituaan, että väitteet olivat jääneet selvittämättä ja niiden tueksi ei ollut esitetty näyttöä. Työtuomioistuin totesi, että esitetyn näytön perusteella irtisanottu H ei ollut antanut osaksikaan itse aihetta työsuhteensa päättämiselle. Tämä lisäsi työnantajan päättämistoimen moitittavuutta ja vaikutti osaltaan korvauksen määrän mittaamiseen sen ohella, että kyse oli luottamusmiehestä.

Työtuomioistuin määräsi työnantajan maksamaan perusteettomasti irtisanotulle H:lle 24 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen, määrältään yli 100.000 euroa. Työnantajan oli lisäksi suoritettava työttömyysvakuutusrahastolle korvauksesta työttömyyspäivärahojen perusteella tehtynä vähennyksenä noin 12.000 euroa.

Työtuomioistuin myös tuomitsi työnantajaliitto Sivistystyönantajat ry:n maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 2.500 euroa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestölle JUKO ry:lle. Hyvityssakon maksuvelvollisuus perustui siihen, että työnantajaliitto ei ollut irtisanomisesta tiedon saatuaan ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin, vaikka se oli tiennyt, että irtisanomiselta puuttui H:n edustamien työntekijöiden suostumus.

Irtisanomiskorvauksen ja hyvityssakon ohella työnantajan ja työnantajaliiton yhteisvastuullisesti korvattavaksi tuli H:n oikeudenkäyntikuluja yli 16.000 eurolla. Työtuomioistuimen päätös oli yksimielinen. Päätös on lopullinen, eikä siitä ole valitusoikeutta.