KHO 02/2020: Koulutuskuntayhtymällä ei ollut ollut oikeutta irtisanoa lehtoria

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja-rehtori oli 3.4.2017 irtisanonut toimistomme edustaman lehtorin virkasuhteen 4.4.2017 alkaen kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen saatujen selvitysten ja kuulemiskutsuissa sekä kuulemistilaisuuksissa ilmenneiden seikkojen perusteella.

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus oli 12.6.2017 hylännyt lehtorin oikaisuvaatimuksen kuntayhtymäjohtaja-rehtorin päätöksestä. Lehtori valitti asiasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Kuntayhtymäjohtaja-rehtorin 3.4.2017 tekemän päätöksen mukaan työnantajalla oli kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (jäljempänä viranhaltijalain) 35 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syy virkasuhteen irtisanominen, koska viranhaltija oli toiminnallaan rikkonut ja laiminlyönyt vakavalla tavalla viranhaltijalain 17 §:n mukaisia virkasuhteesta johtuvia ja virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvollisuuksiaan. Päätöksen mukaan lehtorin virkasuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakava rikkominen ja laiminlyönti olivat ilmenneet jatkuvina virkatehtävien laiminlyönteinä, virkatehtävien puutteellisena hoitona, luvattomina poissaoloina työstä sekä usein toistuvina myöhästelyinä. Työnantajan mukaan lehtoria oli kuultu ensimmäisen kerran 8.9.2016, ja hänelle oli annettu kirjallinen varoitus virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksien laiminlyöntien ja rikkomisten johdosta 16.9.2016. Lisäksi lehtorin kanssa oli käyty keskusteluja ja neuvotteluja.

Kuntayhtymäjohtaja-rehtori oli 20.3.2017 kuulemistilaisuutta koskevassa kutsussa varannut lehtorille tilaisuuden tulla kuulluksi kirjallisen varoituksen tai virkasuhteen irtisanomiseksi 30.-31.8.2016 ja 3.3.2017 tapahtuneiden toistuvien virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksien rikkomisten ja laiminlyöntien johdosta sekä 28.2.2017 rakennustyömaalla tapahtuneen sopimattoman käyttäytymisen johdosta. Kuulemistilaisuus oli järjestetty 27.3.2017 ja siitä laaditusta muistiosta ilmenee, että kuulemistilaisuudessa oli käsitelty 28.2.2017 ja 3.3.2017 tapahtumia sekä viitattu lehtorille 16.9.2016 annettuun kirjalliseen varoitukseen.

Hallinto-oikeus totesi tuomiossaan, että viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi kaikista virkasuhteen päättämisen syistä. Irtisanomisen syy, josta viranhaltijaa ei ole kuultu, ei voi olla irtisanomisen perusteena. Edelleen hallinto-oikeus totesi, että ne seikat, jotka ovat jo olleet viranhaltijalle aikaisemmin annetun kirjallisen varoituksen perusteena, eivät voi olla enää irtisanomisen perusteena. Edellä lausuttu huomioon ottaen irtisanomisen perusteena olivat voineet olla ainoastaan kuulemiskutsussa ilmoitetut ja kuulemistilaisuudessa käsitellyt tapahtumat 28.2. ja 3.3.2017, eivät 30.-31.8.2016 tapahtuneet virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksien mahdolliset rikkomiset ja laiminlyönnit, joista lehtori oli jo saanut varoituksen. Virkasuhteen irtisanomisen perusteena eivät olleet voineet olla myöskään mahdolliset muut viranhoitoon liittyvät puutteellisuudet ja laiminlyönnit, joihin kuntayhtymäjohtaja-rehtorin päätöksessä oli viitattu.

Edelleen hallinto-oikeus totesi tuomiossaan, että opettaja on opetustehtävänsä lisäksi myös kasvattaja, jolla on auktoriteettiasema häneen alisteisessa asemassa oleviin oppilaisiin nähden. Opetustehtävässä toimivalta henkilöltä voidaan korostetusti edellyttää kaikin puolin asianmukaista käyttäytymistä. Hallinto-oikeus katsoi, että ei voitu kuitenkaan todeta, että lehtori olisi 28.2.2017 viranhaltijapäätöksessä tarkoitetulla tavalla yllyttänyt opiskelijoita pyörittämään opiskelijaa lumihangessa. Myös lehtori itse oli kieltänyt syyllistyneensä yllytykseen. Hän ei myöskään ollut nähnyt tilannetta eikä ollut siten voinut siihen puuttua. Vaikka hallinto-oikeuden mukaan lehtorin menettely rakennustyömaalla ei ollut ollut soveliasta opettajalle, ei hänen käyttäytymisensä ollut ollut sen laatuista, että hän tällä käyttäytymisellään olisi vakavasti rikkonut virkasuhteeseensa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan.

Kuntayhtymän lausunnon mukaan lehtori ei ollut sopinut vapaapäiväjärjestelyistä esimiehensä kanssa eikä asiasta ollut merkintää Wilmassa. Lehtorilla ja opettajalla ei ole asemaansa perustuvaa eikä delegoituakaan toimivaltaa määrätä oppituntien ajankohdasta. Tähän nähden lehtori oli muuttamalla lukujärjestystä 3.3.2017 menetellyt virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. Kun kuitenkin hallinto-oikeus otti huomioon lehtorin selvityksestä ilmenevät opetusjärjestelyjen muuttamiselle esitetyt perusteet sekä sen, ettei opetusjärjestelyjen muuttaminen ollut voinut vaarantaa opiskelijoiden turvallisuutta rakennustyömaalla heidän ollessaan vapaalla, kysymyksessä olevaa virkavelvollisuuksien vastaista menettelyä ei ollut pidettävä sen laatuisena, että hän tällä menettelyllään olisi vakavasti rikkonut virkasuhteeseensa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan.

Edellä lausutuilla ja tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteluilla hallinto-oikeus katsoi, että lehtorin menettelyä 28.2. ja 3.3.2017 kokonaisuutena arvioitaessa irtisanomiselle ei ollut ollut viranhaltijalain 35 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä. Näin ollen ja kun lehtorille 16.9.2016 annettu varoitus oli koskenut erityyppistä menettelyä, kuntayhtymäjohtaja-rehtorin ja yhtymähallituksen päätökset oli kumottava. Lisäksi hallinto-oikeus velvoitti Oulun seudun koulutuskuntayhtymän korvaamaan lehtorin oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen eikä muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä.