Työtuomioistuin (11/2019): Osastonsihteereihin tuli soveltaa samaa työaikamuotoa kuin hallinto- ja palvelusihteereihin

Asiassa oli kysymys siitä, oliko terveyskeskuksen terveyskeskussairaalan potilasosastolla työskentelevien osastonsihteerien työsuhteissa sovellettava työaikamuoto kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) tarkoitettu toimistyöaika vai yleistyöaika, jota koskevia määräyksiä työnantaja oli soveltanut osastonsihteerien työsuhteissa 1.6.2015 lukien. Osastonsihteerit työskentelivät kaupungin yhteistoiminta- terveyskeskussairaalan kahdella eri potilasosastolla.

KVTES:n yleistyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 45 minuuttia viikossa (täysi työaika). Toimistotyöajassa säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 tuntia 45 minuuttia viikossa (täysi työaika).

Työtuomioistuimen mukaan ratkaisevaa työaikamuodon arvioinnissa oli työn luonne ja laatu. Työtuomioistuin katsoi soveltamisohjeen sanamuodon perusteella, että sen säännöksen esimerkkiluettelo ei ole tyhjentävä, vaan toimistotyönä kysymykseen voivat tulla myös muut kuin siinä nimenomaisesti luetellut tehtävät.

Asiassa oli riidatonta, että osastonsihteerit eivät tehneet varsinaista hoitotyötä, vaikka he työskentelivät fyysisesti terveyskeskussairaalan potilasosastolla. Osastonsihteerit eivät myöskään tehneet yötyötä, eikä heille suunniteltu yli yhdeksän tunnin työvuoroja. Työtuomioistuin katsoi, että osastonsihteerien työ tehtiin kokonaisuudessaan toimisto-olosuhteissa, mikä osaltaan tuki käsitystä siitä, että työ on luonteeltaan ja laadultaan toimistotyötä, mitä puolsivat todistajien kertomukset. Todistajien kertomusten perusteella asiassa tuli selvitetyksi, että työnantaja oli lukenut osastonsihteerit hallinnon työntekijöihin vuonna 2014 käydyissä hallinnon yhteistoimintaneuvotteluissa. Myös osastonsihteerien virkojen täyttöluvat oli siitä lukien käsitelty työryhmässä, jossa käsiteltiin hallinnon tehtävien täyttöluvat.

Suurimman osan osastonsihteerien työajasta oli työtuomioistuimen mukaan selvitetty kuluvan oman osaston tai muiden osastojen sanelujen purkamiseen, mitä työtä tekivät myös nimenomaiset tekstinkäsittelijät. Työtuomioistuin katsoi kyseisen työn olevan luonteeltaan ja laadultaan toimistotyötä, vaikka työ sairaalaympäristössä tehtynä luonnollisesti liittyykin välillisesti potilastyöhön.

Osastonsihteerien oli näytetty työskentelevän muutenkin pääasiassa tietokoneella. He eivät ainakaan merkittävässä määrin tapaa potilaita, vaan heidän käsittelemänsä potilasasiakirjat ja tietojärjestelmiin kirjaamansa tiedot kulkevat hoitajien ja lääkärien kautta. Myös potilaiden sisään- ja uloskirjaukset tapahtuvat osastonsihteerien tapaamatta potilaita. Osastonsihteereillä on lisäksi joitakin postilähetyksiin liittyviä tehtäviä. Työtuomioistuin katsoi, että myös näiden työtehtävien luonne ja laatu painottuvat enemmän toimistotyöhön kuin hoitotyöhön, koska tehtävät eivät ole varsinaista hoitotyötä tai edes suoranaista siinä avustamista. Kuten sanelujen purkaminen, nämäkin tehtävät olisi mahdollista suorittaa fyysisesti myös muualla kuin sairaalaosastolla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Edelleen todistajien kertomuksilla osastonsihteerien työhön oli näytetty kuuluvan vähäisessä määrin asiakaspalvelua lähinnä puhelimitse tehtävänä neuvontana omaisille ja potilaille. Näiltä osin työtuomioistuin katsoi, että kysymys on hoitotyöhön välittömästi liittyvistä tehtävistä, jotka luonteensa ja laatunsa puolesta kuuluisivat yleistyöaikaan. Muutoin työtuomioistuin katsoi, että suurin osa osastonsihteerien työajasta kuluu kuitenkin tehtäviin, jotka luonteensa ja laatunsa puolesta kuuluvat toimistotyöaikaan. Vaikka osastonsihteereillä onkin joitakin tehtäviä, joita voidaan pitää yleistyöaikaan kuuluvina, on työaikamuoto valittava työtuomioistuimen mukaan heidän pääasiallisten tehtäviensä perusteella.