Toimistomme edusti Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa kantajaa, jossa hän vaati kanteessaan yhteistoimintalain rikkomisesta hyvitystä sillä perusteella, että työnantaja olisi loukannut tiedonantovelvoitettaan, toimintaperiaatteiden antamista koskevaa velvoitetta sekä neuvotteluvelvoitteen sisältöä koskevia vaatimuksia.
Käräjäoikeus arvioi tuomiossaan työnantajan loukanneen kaikkia yllä mainittuja velvoitteita.
Käräjäoikeuden mukaan kantaja on näyttänyt, että vastaajayhtiö on kieltäytynyt antamasta kirjallisesti yhteistoimintalain 47 §:ssä tarkoitettuja tietoja kantajalle, vaikka sillä olisi ollut velvollisuus antaa pyynnöstä nämä tiedot.
Toimintaperiaatteiden antamista koskevalta osalta käräjäoikeus totesi, että vastaajayhtiön on näytetty yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa laiminlyöneen esittää ne toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla. Toisessa kokouksessa tapahtuneen toimintaperiaatteiden läpi käymisen oli näytetty tapahtuneen puutteellisesti.
Myös neuvotteluvelvoitteen sisältöä oli loukattu. Käräjäoikeus totesi muun ohella, että kantaja oli näyttänyt, että neuvotteluissa ei ollut asianmukaisesti käsitelty suunniteltujen toimenpiteiden perusteita ja vaikutuksia, ja että työntekijöiden osallistumisoikeus tältä osin oli jäänyt toteutumatta. Vastaajayhtiö oli tällä menettelyllään rikkonut yhteistoimintalain 50 §:n tarkoittamaa neuvotteluvelvoitetta.
Korvauksena todetuista rikkeistä käräjäoikeus tuomitsi työnantajan maksamaan hyvitystä yhteensä 22.000 euroa. Hyvityksen määrässä otettiin huomioon, että neuvotteluissa oli tehty useampi yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönti, mikä vaikutti korvauksen määrän korottavasti.
Lisäksi vastaaja velvoitettiin korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Tuomio ei ole lainvoimainen.
