Toimistomme avusti työturvallisuusrikosta ja vammantuottamusta koskevassa rikosasiassa tehdastyöntekijä V:tä, jolle aiheutui työtapaturman seurauksena vakavia vaurioita oikeaan käteen. Työntekijä esitti myös vastaajia kohtaan korvausvaatimuksia hänelle aiheutuneista henkilövahingoista. Rikosjutussa vastaajina olivat yhtiö sekä tehtaanjohtaja ja kaksi työnjohtajaa, joiden alaisuudessa V työskenteli.
Tapaturma sattui 29.7.2010, kun työntekijä V huomasi työvuoronsa aikana sormijatkosjyrsimen moottorin hihnojen katkenneen. V ei melun vuoksi kuullut, onko jyrsin edelleen käynnissä, joten hän ryhtyi vertailemaan katkenneita hihnoja uusiin. Tällöin hänen kätensä ajautui hihnapyörien ja paikallaan olevien hihnojen väliin, jonka seurauksena hänen oikean käden keskisormi meni poikki ja kaksi muuta sormea vaurioitui.
V:n ja syyttäjän mukaan tapauksessa oli kyse työturvallisuusrikoksesta johtuen tehtaanjohtajan ja työnjohtajien laiminlyönneistä koskien työturvallisuusmääräyksiä. V:n tapaturma sattui sormijatkosjyrsimellä, jossa oli ollut lukuisia vikoja aiemminkin. Lisäksi sormijatkosjyrsinkopin turvakatkaisimet oli poistettu käytöstä salpaamalla ne puukiilalla eivätkä työntekijöiden valvonnasta vastuussa olevat työnjohtajat olleet saaneet riittävää perehdytystä ja ohjausta koskien työvälineen toimintaa ja mahdollisia vaaratekijöitä eikä tehtaalla ollut koneen suomenkielisiä käyttöohjeita. Vastaajat olivat syyttäjän ja kantajan mukaan huolimattomuudellaan aiheuttaneet kantajalle vaurioita oikeaan käteen.
V vaati yhteisvastuullisesti vastaajilta vahingonkorvausta kivusta ja särystä, pysyvästä toiminnallisesta haitasta ja pysyvästä kosmeettisesta haitasta. Tapaturman seurauksena V:ltä amputoitiin oikean käden keskisormi, etusormen vaurioitunut osa poistettiin ja korvattiin ihosiirteillä ja nimettömässä sormessa todettiin ruhjevamma. Vammat aiheuttivat muun muassa hermovaurioita ja oikean käden toimintakyky on pysyvästi alentunut tapaturmasta johtuen.
Vastaajat kiistivät syytteet. Työnjohtajat perustelivat kantaansa muun muassa sillä, että he eivät olleet lain edellyttämällä tavalla työnantajan vastuuasemassa, jotta heitä voitaisiin syyttää työturvallisuusrikoksesta. Tehtaanjohtaja kiisti väitteet työturvallisuusmääräysten laiminlyönneistä, mutta myönsi olleensa tietämätön esimerkiksi turvakatkaisimen ottamisesta pois käytöstä. Tehtaanjohtajana hänen tehtäviinsä eivät ole kuuluneet käytännön toimet, mutta hänen vastuullaan olisi ollut hankkia suomenkieliset käyttöohjeet laitteelle. Yhtiö katsoi, että työturvallisuuden valvonta oli hoidettu asianmukaisesti ja huolellisesti.
Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että tehtaanjohtajan olisi tullut kiinnittää huomiota sormijatkoskoneeseen liittyvän turvakatkaisimen ohittamiseen, jonka vuoksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa tarkkailla työympäristöä ja työtapojen turvallisuutta eikä hän ollut myöskään riittävästi huolehtinut työntekijöiden perehdyttämisestä koneen käyttöön.
Muun muassa edellä mainittujen syiden perusteella Oulun käräjäoikeus tuomitsi tehtaanjohtajan työturvallisuusrikoksesta ja velvoitti hänet maksamaan 25 päiväsakkoa, mutta vammantuottamuksen osalta syyte hylättiin. Myös vastaajayhtiö tuomittiin työturvallisuusrikoksesta maksamaan yhteisösakkoa 4.000,00 euroa. Kahden työnjohtajan osalta syytteet hylättiin kokonaisuudessaan.
Käräjäoikeuden tuomioon ilmoittivat tyytymättömyyttään asianomistaja V sekä vastaajista tehtaanjohtaja. Rovaniemen hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota osittain ja velvoitti yhtiön korvaamaan työntekijälle työtapaturmasta aiheutuneesta kivusta ja särystä sekä muusta haitasta 3.666,66 euroa sekä pysyvästä kosmeettisesta haitasta 3.000,00 euroa. Työturvallisuusrikoksesta tuomitun tehtaanjohtajan osalta käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu. Lisäksi yhtiö velvoitettiin korvaamaan kaksi kolmasosaa työntekijän oikeudenkäyntikuluista käräjä- ja hovioikeudessa.
