Helsingin KO:n tuomio (3/2022) tasa-arvolakiin perustuvassa riita-asiassa

Toimistomme avusti virkamiestä tasa-arvolakiin perustuvassa riita-asiassa. Asiassa oli kyse syrjinnästä sukupuolen perusteella. Kantaja oli hakenut kahta eri virkaa, mutta molemmilla kerroilla virkaan oli hänen sijastaan määrätty toista sukupuolta oleva henkilö huolimatta kantajan pidemmästä työkokemuksesta. Käräjäoikeudessa arvioinnin kohteena oli ensin se seikka, oliko asiassa syntynyt tasa-arvolain tarkoittama syrjintäolettama ja toiseksi se, oliko vastaajan menettelylle ollut tasa-arvolain mukaista oikeuttamisperustetta.

Tasa-arvolain mukaan työnantajan on suoritettava ansiovertailu, jos hakijoina on sekä miehiä että naisia. Ansioita tulee arvioida objektiivisesti, suhteessa tehtäviin ja etukäteen vahvistettuihin valintaperusteisiin. Työnantajalla voi painottaa ja arvioida hakijoiden ansioita parhaaksi katsomallaan tavalla. Tapauksessa riidanalaista oli, tuleeko ansiovertailu suorittaa myös tehtävään määräämisessä, kun kyse ei ollut varsinaisesta virantäytöstä.

Käräjäoikeuden mukaan tehtävään määrääminen ei ole sillä tavalla erityisessä asemassa, ettei ansiovertailua olisi tullut suorittaa. Tasa-arvolaki asettaa sen vähimmäistason, joka viran täytössä tai tehtävään määräämisessä tulee täyttää. Koska tapaukseen soveltuu tasa-arvolaki, olisi tehtävän täytössä tullut myös suorittaa lain edellyttämä ansiovertailu hakijoiden välillä.

Oikeuden arvion mukaan kantajalla oli koulutuksensa, tehtäviä varten tarpeellisen kielitaitonsa sekä monipuolisen ja pitkän työkokemuksensa puolesta tehtäviin valittuja henkilöitä paremmat valmiudet tehtävien hoitoon. Hän oli objektiivisesti arvioiden verrokkeja ansioituneempi. Kantaja oli kuitenkin kahdesti jätetty määräämättä virkaan ja tehtäviä hoitamaan oli valittu vähäisemmällä kokemuksella eri sukupuolta edustavat ja huomattavasti kantajaa nuoremmat sekä vähäisemmällä ansioilla olevat hakijat. Näin ollen tasa-arvolain tarkoittama syrjintäolettama oli syntynyt.

Syrjintäolettamasta vapautuakseen vastaajan olisi tullut osoittaa toiminnalleen hyväksyttävä peruste. Vastaajan mukaan kokonaisarvioinnin perusteella tehtäviin valitut olivat soveltuvampia muun muassa ansioidensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella.

Käräjäoikeus katsoi, että tapauksessa oli kantajan ja verrokkien välillä merkittävä ero ansioituneisuudessa, jolloin myös valittujen soveltuvuudelta edellytettiin painavia syitä syrjintäolettaman kumoamiseksi. Asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella tehtäviin valittuja olisi voinut pitää kantajaa soveltuvampina täytettävänä olleisiin tehtäviin.

Käräjäoikeuden johtopäätöksen mukaan vastaaja ei ollut osoittanut, että sen menettelylle olisi ollut työn tai tehtävän laadusta sekä todellisista ja ratkaisevista vaatimuksista johtuva painava ja hyväksyttävä syy. Niin ikään ei ollut osoitettu, että menettely olisi johtunut muusta syystä, kuin sukupuolesta.

Erityisesti hyvityksen määrää arvioidessaan käräjäoikeus kiinnitti huomiota myös siihen, ettei hakijoiden välillä ollut lainkaan suoritettu ansiovertailua eikä sen suorittamista edes harkittu. Samoin tapauksessa oli laiminlyöty tasa-arvolain mukainen velvollisuus antaa selvitys valintamenettelystä valinnassa syrjäytetylle. Näin ollen vastaaja velvoitettiin suorittamaan kantajalle tasa-arvolain mukaista hyvitystä syrjinnästä yhteensä 11.000 euroa sekä korvaamaan asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Scroll to Top