Toimistomme avusti peltiseppänä vastaajayhtiö X Oy:ssä työskennellyttä A:ta korkeimman oikeuden ratkaistavana olleessa tapauksessa, jossa X Oy:n työntekijöillä ei ollut ollut valittuna luottamusmiestä. Pääluottamusmiehen valitsemiseksi A oli 27.11.2012 kiertänyt työpaikalla tiedustelemassa ammattiliittoon kuuluvilta työntekijöiltä, kannattavatko he A:n valitsemista luottamusmiehen tehtävään. Ainakaan kolmelta ammattiliittoon kuuluvalta henkilöltä A ei ollut tiedustellut asiaa ollenkaan. Kun kannatusta oli muilta työntekijöiltä saatu, A toimitti 27.11.2012 työnantajalle kirjallisen ilmoituksen valinnastaan pääluottamusmieheksi. Työnantajan tuolloin kuitenkin kiistettyä A:n luottamusmiesaseman, A oli pyytänyt vielä neljästätoista työntekijästä yhdeltätoista työntekijältä allekirjoitukset asiakirjaan, jonka A oli otsikoinut ”Valitsen A:n pääluottamusmieheksi 27.11.2012”. Lisäksi työnantajan vaateesta A alkoi organisoida ehdokasasettelukokousta ja luottamusmiesvaalia, joka järjestettiin 5.12.2012, mutta jossa valittiin toinen henkilö pääluottamusmieheksi. Tästä huolimatta ammattiosasto oli kuitenkin kokouksessaan 5.12.2012 hyväksynyt A:n valinnan pääluottamusmieheksi. Vastaajayhtiö X oli irtisanonut A:n työsopimuksen 30.11.2012 tämän henkilöön liittyvästä syystä.
Tapauksessa korkein oikeus myönsi asiassa vastaajayhtiön valituksen johdosta valitusluvan osittain rajoitettuna koskemaan kysymystä, oliko A irtisanomishetkellä ollut luottamusmiesasemassa ja oliko yhtiön siten tullut noudattaa A:n työsopimuksen päättäessään työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin mukaista luottamusmiehen erityistä irtisanomissuojaa.
Korkein oikeus totesi ratkaisussaan, ettei työsopimuslaissa ole luottamusmiehen valintaa koskevia eikä luottamusmiehen erityisen irtisanomissuojan alkamista taikka päättymistä koskevia säännöksiä. Luottamusmiehen valintaan ja asemaan liittyvät määräykset ovatkin lähtökohtaisesti alalla sovellettavissa työehtosopimuksissa. Kyseisessä tapauksessa vastaajayhtiö vetosi asiassa sovellettavina sopimusmääräyksinä Pelti- ja teollisuuseristysalan työehtosopimukseen ja sen osana olevaan luottamusmiessopimukseen sekä Metallityöväen Liitto r.y:n luottamusmiesvaaleja koskevaan ohjeistukseen, joka ei ole työehtosopimuksen osa.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n työpaikalla ei oltu 27.11.2012 kolmelta ammattiosastoon lukeutuvalta työntekijältä tiedusteltu ehdokasasettelusta tai A:n valinnasta mitään, jonka lisäksi työpaikalla oli ollut yksi työntekijä, joka kuului toiseen ammattiosastoon ja jolla olisi luottamusmiesvaalissa ollut äänioikeus, mutta jonka kantaa A:n valintaan ei ollut kysytty. Täten korkein oikeus katsoi, ettei A:n valinnassa pääluottamusmieheksi ollut noudatettu luottamusmiessopimuksen määräyksiä tai Metallityöväen Liitto r.y:n ohjeita ehdokasasettelusta, ja ettei kaikilla työpaikan ammattiosaston jäsenillä ollut ollut tilaisuutta vaikuttaa ehdokasasetteluun. Näin ollen A:n valinnassa pääluottamusmieheksi katsottiin tapahtuneen menettelytapavirhe, joka oli saattanut loukata joidenkin työntekijöiden oikeuksia. Korkein oikeus totesi kuitenkin ratkaisussaan, että tapahtuneesta menettelyvirheestä huolimatta, kyseisessä tapauksessa suuri osa ammattiosaston jäseninä olleista työntekijöistä oli vaikuttanut A:n valintaan luottamusmieheksi, eikä kukaan luottamusmiehen valintaan oikeutetuista ollut myöhemminkään puuttunut asiaan valitusoikeuttaan käyttämällä. Kun ammattiosasto oli vielä vahvistanut A:n valinnan kokouksessaan, voitiin A:n katsoa tulleen valituksi työpaikan luottamusmieheksi työehtosopimuksen vähimmäisvaatimukset täyttävällä tavalla. Täten korkein oikeus katsoi, että A:n valinnassa tapahtunut menettelyvirhe ei siten ollut sellaisenaan tarkoittanut sitä, ettei A olisi sen vuoksi nauttinut työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin mukaista luottamusmiehen irtisanomissuojaa.
Edelleen vastaajayhtiö oli vedonnut asiassa vielä siihen, ettei A:lla ollut ollut irtisanomishetkellä luottamusmiesasemaa, koska ammattiosasto ei ollut sovellettavan luottamusmiessopimuksen 5 §:n mukaisella tavalla kirjallisesti ilmoittanut työnantajalle luottamusmiehen valinnasta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella työnantaja oli vastaanottanut 27.11.2012 ilmoituksen A:n luottamusmiesvalinnasta, jonka vahvistaminen oli tapahtunut ammattiosaston kokouksessa vasta 5.12.2012, eli A:n 30.11.2012 tapahtuneen irtisanomisen jälkeen.
Korkein oikeus katsoi, että kun työpaikalla ei oltu tässä tapauksessa muutoinkaan menetelty muodollisesti luottamusmiessopimuksen ja vaaliohjeiden mukaisesti, A oli 27.11.2012 jälkeisenä aikana rinnastettava ainakin luottamusmiessopimuksessa tarkoitettuun luottamusmiesehdokkaaseen, jonka valinnan ammattiosasto oli vahvistanut kokouksessaan 5.12.2012. Korkein oikeus linjasi vielä ratkaisun perusteluissaan, että koska luottamusmiehen erityinen irtisanomissuoja turvaa osaltaan työntekijöiden järjestäytymisvapautta, ei tästäkään syystä voida ajatella, että luottamusmiesvalinnasta tietoinen työnantaja voisi irtisanoa työntekijöiden edustajakseen valitseman luottamusmiehen työpaikalla tapahtuneen valinnan ja ammattiosaston tekemän valinnan vahvistamisen välisenä aikana noudattamatta sanottua luottamusmiehen erityistä irtisanomissuojaa, jota sen on sovellettava myös luottamusmiesehdokkaaseen. Näillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että A:n luottamusmiehen erityinen irtisanomissuoja on alkanut jo ennen kuin hänen irtisanomisensa on tapahtunut. Täten A on nauttinut työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin mukaista luottamusmiehen erityistä irtisanomissuojaa, kun työnantaja oli irtisanonut hänen työsopimuksensa 30.11.2012.
Näin ollen korkein oikeus päätyi toteamaan, että koska työnantajalle oli ilmoitettu A:n valinnasta luottamusmieheksi ja koska ammattiosasto oli valinnan sittemmin hyväksynyt, tuli työnantajan noudattaa A:n irtisanomismenettelyssä työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin säännöstä valintamenettelyssä tapahtuneesta menettelyvirheestä huolimatta.
Hovioikeuden päätöksen lopputulosta, jolla käräjäoikeuden käsiteltäväksi palautettiin vielä kysymys siitä, onko A:n irtisanomiselle ollut työsopimuslaissa edellytettyä asiallista ja painavaa syytä ja onko A:lla täten oikeus saada työsopimuslain 12:2 §:n mukaista korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, ei muutettu korkeimmassa oikeudessa.
