Toimistomme avusti laajaa joukkoa rengasliikkeen työntekijöitä riidassa, jossa oli kyse syrjinnästä ammattiyhdistystoiminnan perusteella.
Työnantaja oli Teollisuusliiton julistaman ylityökiellon aikana tarjonnut osalle työntekijöistään mahdollisuuden tehdä viikonloppuna ylityötä urakkatyönä. Ylityön teettäminen oli johtunut tarpeesta purkaa rengastoimitusten ruuhkaa, joka oli johtunut aiemmasta työtaistelusta sekä alan sesonkiluonteesta.
Työnantaja oli tarjonnut urakkaa tehtäväksi siten, että urakasta maksettavaan korvaukseen oli sisältynyt laskennallisen tuntipalkan ja ylityökorvauksen lisäksi sunnuntaityökorvaus ja viikkolepokorvaus. Ylityöhön osallistuvalle oli luvattu laskennallisesti 16 tunnin ylityöstä joko 44 tunnin palkkaa vastaava korvaus tai viikon palkallinen vapaa.
Riidatonta kuitenkin oli, että työt oli saatu tehdyksi jo lauantaina, eikä kukaan ollut tehnyt töitä sunnuntaina. Korkein oikeus katsoi ennakkopäätöksessään, että työnantaja oli näin menetellen antanut ylimääräisen taloudellisen edun niille työntekijöilleen, jotka olivat suostuneet tekemään ylityötä ammattiliiton julistaman ylityökiellon aikana. Työnantaja oli menettelyllään syrjinyt muita työntekijöitään heidän ammattiyhdistystoimintansa perusteella. Syrjintä oli kohdistunut niihin työntekijöihin, jotka olisivat pystyneet tekemään ylityönä teetettyä työtä ilman erillistä perehdytystä. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 1.000 euroa jokaiselle niistä työntekijöistä, jotka olivat tulleet syrjityksi. Vahingonkorvausvaatimukset saamatta jääneestä palkasta hylättiin, koska korkein oikeus katsoi, että mikäli kaikkia olisi kohdeltu syrjimättömästi, kenellekään ei olisi maksettu sunnuntai- ja viikkolepokorvausta vastaavaa ylimääräistä etua, eivätkä myöskään kantajat olisi tällaista saaneet.
