Korkein oikeus (07/2021) kumosi hovioikeuden päätöksen jatkokäsittelyluvan hylkäämisestä ja palautti asian hovioikeuteen

Toimistomme avustaa henkilöä, jolla on riitaa entisen työnantajansa kanssa työsopimuksen määräaikaisuuden perusteen laillisuudesta. Määräaikaista työsopimusta sovittaessa oli tiedossa, että sijaistettava henkilö on pois töistä pidemmän ajanjakson kuin mille ajalle sijaisen työsopimus solmittiin. Asiassa on riitaa siitä, tiesikö työnantaja työsopimusta solmiessaan, että se todennäköisesti tarvitsee työntekijän pidemmäksi ajaksi, kuin miksi työsopimus solmittiin.

Helsingin käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että työnantajalla oli sijaistustarvetta myös kantajan työsopimuksen päättymisen jälkeen. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että työnantaja ei tiennyt tuosta työvoiman tarpeen pidemmästä kestosta työsopimusta solmittaessa, koska työsopimusta solmimassa olleet työnantajan edustajat eivät siitä tienneet. Heille asia oli tullut tietoon vasta työsopimuksen solmimisen jälkeen työantajan toiminnan muutossuunnitelmien tultua heille tietoon ja kahden työntekijän eläkkeelle siirtymisten kautta. Tällä perusteella käräjäoikeus hylkäsi kanteen, ja kantaja valitti käräjäoikeuden tuomiosta Helsingin hovioikeuteen hakien ratkaisuun muutosta.

Hovioikeus hylkäsi kantajan valituksen jatkokäsittelylupahakemuksen eikä siten ottanut valitusta käsiteltäväksi. Tähän hovioikeuden päätökseen jatkokäsittelyluvasta kantaja haki ja sai valitusluvan korkeimmalta oikeudelta.

Korkein oikeus antoi 1.7.2021 päätöksen, jossa se katsoi, että työnantajayrityksen tietoisuutta työntekijöiden asemaan vaikuttavista seikoista tulee arvioida kokonaisuutena. Korkein oikeus lausui, että työnantajayritys vastaa siitä, että sen työntekijöiden asemaan vaikuttavaa päätösvaltaa omaavilla henkilöillä on lain mukaisten ratkaisujen tekemistä varten ajantasaiset tiedot yrityksen asioista. Tästä johtuen yksittäisen työnantajan edustajan tietoisuudella jostakin työnantajayrityksen suunnitelmasta ei ole merkitystä yrityksen tietoisuutta arvioitaessa.

Näillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että käräjäoikeus oli arvioinut asiaa virheellisten lähtökohtien pohjalta katsoessaan, että yhtiön tietoisuutta omista tulevista muutoksistaan ja niitä koskevista suunnitelmista arvioitaisiin yksittäisten työnantajan edustajien tietoisuuden perusteella. Tämä käräjäoikeuden tuomion virheellisyys merkitsi ratkaisun perusteluissa sellaista puutetta, ettei hovioikeus ole voinut jatkokäsittelylupaa myöntämättä arvioida käräjäoikeuden lopputuloksen oikeellisuutta. Näin hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa ns. tarkistusperusteella ja käsitellä valitus.

Korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen hylätä jatkokäsittelylupa, myönsi asialle jatkokäsittelyluvan ja palautti asian hovioikeuden käsiteltäväksi.

Tämän jälkeen asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Vieritä ylös