Toimistomme avusti työntekijää irtisanomista koskevassa asiassa. Tapauksessa työnantajalla oli ollut kollektiivinen irtisanomisperuste, mutta käräjäoikeuden tutkittavaksi jäi, oliko irtisanottavien valinta tapahtunut oikein.
Kantajan lisäksi oli irtisanottu kaksi muuta työntekijää, joista toinen oli palannut työskentelemään osa-aikaisena. Kantaja ja toinen ilman töitä jäänyt työntekijä olivat yhtiön vanhimmat työntekijät, minkä lisäksi kantaja oli ollut pitkällä sairaslomalla ja töihin palaamisen jälkeen hänen työkykynsä oli edelleen ollut vähentynyt. Käräjäoikeus katsoi näiden seikkojen olleen omiaan synnyttämään epäilyn siitä, että kantajan ikä ja terveydentila olivat vaikuttaneet siihen, että hänet oli irtisanottu ja näin ollen syntyi syrjintäolettama.
Syrjintäolettaman synnyttyä työnantajan tuli osoittaa, että kantajan valitsemiselle irtisanottavaksi oli ollut hyväksyttävät perusteet. Työnantajan mukaan irtisanottaviksi oli valittu eniten negatiivista asiakaspalautetta saaneet ja erilaisia vahinkoja aiheuttaneet työntekijät, koska heitä ei pidetty yrityksen toiminnan kannalta tärkeinä ammattihenkilöinä. Työnantajan edustajat kertoivat, että yhtiöllä on jonkinlainen rekisteri tai tilasto, johon negatiivinen palaute ja aiheutuneet vahingot kirjataan. Tällaista rekisteriä, tai edes otetta siitä, ei kuitenkaan esitetty oikeudessa, joten käräjäoikeus katsoi, että ei ollut mahdollista todeta, että sellainen olisi olemassa tai että siitä ilmenisi väitetyt tiedot. Työnantajan edustajat eivät myöskään kertoneet, miten yhtiö oli varmistanut palautteen oikeellisuuden ja sen, että vahinko oli juuri sen työntekijän aiheuttama, jonka syyksi se on kirjattu. Näillä perustein käräjäoikeus katsoi, että yhtiö ei näyttänyt, että sillä olisi ollut hyväksyttävä peruste valita kantaja irtisanottavaksi, joten se ei kumonnut syrjintäolettamaa.
Käräjäoikeus katsoi, että koska kantaja ei ole työsuhteen jälkeen työllistynyt, hänen on ikänsä vuoksi vaikea työllistyä ja irtisanomisen perusteet olivat olleet kantajaa kohtaan loukkaavia, on kohtuullinen korvaus 16 kuukauden palkka, minkä lisäksi se määräsi maksettavaksi myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 15.000 euroa.
Tuomio on lainvoimainen.
