Toimistomme edusti yhteensä 45 kantajaa asiassa, jossa oli kyse syrjinnästä ammattiyhdistystoiminnan perusteella ja siihen liittyvistä vahingonkorvauksista.
Vastaajayhtiö teetti poliittista lakkoa seuraavana lauantaina ylitöitä. Tuolloin voimassa oli ammattiliiton asettama ylityökielto. Houkutellakseen työntekijöitä ylitöihin työnantaja tarjosi työntekijöilleen 16 tunnin työvuoroa korvattuna joko 44 tunnin palkalla tai viiden päivän palkallisella vapaalla. Lauantaitöistä ei normaalisti ollut maksettu vastaavaa korvausta ja se ylitti tasoltaan selvästi sen, mikä työstä olisi tullut lain ja työehtosopimuksen mukaan maksaa.
Käräjäoikeus käsitteli asiaa kolmen tuomarin kokoonpanossa. Oikeuden arvion mukaan merkittävä tekijä asiassa oli se, että maksettu korvaus ylitti työehtosopimuksen mukaisen korvauksen. Korvaus kyseiseltä työpäivältä oli myös niin ikään poikennut yhtiön aikaisemmasta ylitöiden korvauskäytännöstä.
Käräjäoikeus katsoi, että työnantajalla on oikeus myös ylityökiellon aikana teettää ylitöitä ja vastaavasti työntekijöillä on halutessaan mahdollisuus olla osallistumatta ylityökieltoon ja tehdä ylitöitä. Asiassa ei kuitenkaan ollut kysymys normaalista ylityön teettämisestä, vaan työnantajan ylitöitä tarjotessaan käyttämästä tavallista korkeammasta kannustimesta. Tällöin keskeiseksi kysymykseksi muodostui työnantajan menettelyn oikeellisuus tämän tarjotessa taloudellista etua niille työntekijöille, jotka tarjouksen hyväksyessään rikkovat ylityökiellon ja samalla luopuvat ammattiliiton toimintaan osallistumisesta. Ammattiliiton erotettua ylityökieltoa rikkoneita jäseniään, tosiasiallisesti ylityön tekeminen oli merkinnyt luopumista myös ammattiliiton jäsenyydestä.
Kysymys oli oikeudellisesti siitä, merkitsikö ylityöstä paremman taloudellisen etuuden myöntäminen ylityökieltoon osallistumatta jättämisestä laissa kiellettyä palkitsemista ammattiyhdistystoiminnasta luopumiseksi. Eli oliko kyse lain kieltämästä syrjinnästä, kun paremman taloudellisen etuuden myöntäminen johti lopputuloksena eriarvoiseen lopputulokseen ylityökieltoon osallistuneiden ja osallistumatta jättäneiden välillä ja myös ammattiliiton jäsenyyden päättymiseen liiton sääntömääräisien erottamistoimenpiteiden johdosta.
Vastapuoli vetosi siihen, että sillä oli välttämätön syy houkutella työntekijät ylityökiellon aikana töihin paremmilla taloudellisilla etuuksilla, koska muutoin sille olisi tullut merkittäviä taloudellisia vahinkoja asiakassuhteissaan. Käräjäoikeus katsoi, että ajatus työtaistelutoimenpiteen vaikutusten minimoimisesta syrjimällä työtaistelutoimenpiteeseen osallistuneita työntekijöitä on kestämätön. Yhtiöllä ei ollut hyväksyttävää tavoitetta työntekijöiden yhdistymisvapautta loukanneille toimille eikä yhtiö myöskään ollut näyttänyt, että toimet olisivat olleet asianmukaisia ja tarpeellisia.
Koska yhtiö oli tarkoituksella houkutellut työntekijöitä ylitöihin tarjoamalla töiden tekemisestä korkeamman palkkion kuin mitä vastaavasta työstä normaalisti maksettaisiin, katsottiin yhtiön olevan vahingonkorvausvelvollinen ammattiyhdistystoimintaan osallistuneita työntekijöitä kohtaan sekä velvollinen maksamaan heille hyvitystä yhdenvertaisuuslain nojalla. Käräjäoikeuden ratkaisu oli yksimielinen. Käräjäoikeuden tuomio on vailla lainvoimaa.
