Toimistomme avusti työntekijöitä tasapuolista kohtelua koskevassa riita-asiassa. Asiassa oli kysymys siitä, oliko kantajille voitu maksaa pienempää tehtäväkohtaista palkkaa kuin samaa työtä tehneille verrokeille, jotka olivat marraskuussa 2016 liikkeen luovutuksen perusteella siirtyneet työnantajan palvelukseen entisen työsopimuksensa ehdoilla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko palkkaeroille ollut vielä 7 vuotta myöhemmin hyväksyttävä syy ja oliko työnantaja ryhtynyt kohtuullisessa ajassa ja riittävällä tavalla toimenpiteisiin palkkaerojen tasaamiseksi.
Käräjäoikeus viittasi työsopimuslain 2:2 §:ään, jonka mukaan työnantajan tulee kohdella työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeamiseen ole perusteltua syytä. Työnantajan palkkausjärjestelmässä sovellettavat olennaiset palkkausperusteet eivät saa muodostua pysyvästi toisistaan poikkeaviksi samaa tai samanarvoista työtä tekevien osalta. Asiassa palkkaerot johtuivat siitä, että liikkeen luovutuksen perusteella siirtyneiden verrokkien työsuhteisiin on alettu soveltaa samaa työehtosopimusta kuin kantajilla, mutta työehtosopimukseen siirtyminen olisi laskenut verrokkien palkkaa, joten työnantaja korjasi erotuksen maksamalla siirtymälisää verrokeille. Siirtymälisän maksaminen synnytti kantajien ja verrokkien välille tehtäväkohtaisen palkkaeron.
Käräjäoikeus totesi, että muutostilanteista seuranneita palkkaeroja voi sinänsä pitää perusteltuina, mutta työnantaja on kuitenkin velvollinen korjaamaan nämä erot kohtuullisessa ajassa. Eriarvoisuuden poistaminen edellyttää aktiivisia toimenpiteitä ja niihin turvautumisen mahdottomuus tai korjausliikkeiden vaatima pidempi aika on kyettävä objektiivisesti perustelemaan. Käräjäoikeus arvioi, että kohtuullisen ajan osalta ei ole tarkkoja säännöksiä ja oikeuskäytännön perusteella aika voi vaihdella huomattavasti. Kohtuullinen aika on arvioitava kunkin tapauksen olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen. Huomiota oli siten ajan lisäksi kiinnitettävä myös siihen, mihin toimenpiteisiin työnantaja oli ryhtynyt palkkojen yhdenmukaistamisen osalta.
Käräjäoikeus totesi, ettei työnantaja esittänyt tarkempaa selvitystä siitä, että se olisi ryhtynyt riittävänä pidettäviin aktiivisiin toimiin palkkaerojen tasaamiseksi. Työnantaja ei ollut myöskään esittänyt tarkempia suunnitelmia palkkojen yhtenäistämiseksi. Käräjäoikeus katsoi, että työnantajan menettely viittasi siihen, ettei samasta työstä maksettavia palkkoja ollut tosiasiassa tasattu.
Käräjäoikeus katsoi, että ottaen huomioon palkkaeron muodostumisesta kulunut pitkä aika ja kun asiassa ei ollut näytetty ryhdytyn vaikuttaviin toimiin palkkaerojen tasaamiseksi, ei aikaa voitu pitää kohtuullisena, eikä työnantaja ollut esittänyt hyväksyttävää perustetta maksaa kantajille pienempää tehtäväkohtaista palkkaa kuin verrokeille vielä yli 7 vuoden kuluttua liikkeen luovutuksesta, työnantaja oli menetellyt vastoin työsopimuslain 2 luvun 2 §:stä ilmenevää tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja velvoitti työnantajan suorittamaan kantajille työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaista vahingonkorvausta. Tuomio on lainvoimainen.