Toimistomme avusti työntekijää työntekijän palkkaetuja koskevassa riita-asiassa. Tapauksessa työntekijä ja työnantaja olivat solmineet suullisen työsopimuksen. Asiassa oli riitaa työsopimuksen sisällöstä, työn tekemisen alkamisessa sekä tehdyistä lisä- ja ylitöistä.
Käräjäoikeudessa työnantajan ja työntekijän kertomukset työntekijän työsopimuksen sisällöstä poikkesivat jyrkästi tosistaan. Työnantajan kertomuksen mukaan suullisessa työsopimuksessa oli sovittu työntekijän säännöllisestä työajasta, palkasta sekä siitä, ettei lisä- tai ylitöitä ole. Työntekijän näkemyksen mukaan palkasta eikä työajasta ollut sovittu mitään. Käräjäoikeus katsoi, että henkilötodistelu, työntekijän kalenterimerkinnät sekä työaikakirjanpidon puuttuminen osoittavat, ettei työsopimuksessa ollut määritelty työaikaa tarkemmin.
Käräjäoikeudessa esitettiin ristiriitaista näyttöä siitä, milloin työntekijä oli aloittanut työt. Käräjäoikeus kuitenkin totesi, että koska työnantaja ei ollut pitänyt työaikakirjanpitoa, siirtyi todistustaakka työsuhteen alkamisajankohdasta työnantajalle. Työnantaja ei pystynyt näyttämään, että työntekijän käsitys työsuhteensa alkamisajankohdasta oli väärä, joten käräjäoikeus katsoi, että työsuhde oli alkanut työntekijän käsityksen mukaisesti.
Tehdyistä lisä- ja ylitöistä käräjäoikeus totesi, että työntekijän kalenterimerkinnät ja todistajien kertomukset ovat uskottavia. Työnantaja ei ollut pitänyt työaikakirjanpitoa, jonka avulla epäselvyydet ja ristiriidat olisi voitu välttää, joten lähtökohdaksi otettiin työntekijän kertomus. Näin ollen työntekijän kanne hyväksyttiin kaikilta osin. Hovioikeudessa työnantajan edustaja kertoi, että työnantajalla oli ollut excel-taulukkopohjainen työaikakirjanpito, johon oli kirjattu työtunnit ja palkat sekä eritelty ylityöt. Työaikakirjanpitoa ei ollut nimetty kirjalliseksi todisteeksi, eikä toinen työnantajan edustaja kuultaessa kertonut tästä työaikakirjanpidosta. Näin ollen hovioikeus totesi, ettei kertomus työaikakirjanpidosta antanut hovioikeudelle perustetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin käräjäoikeus on tehnyt ja hyväksyi käräjäoikeus tuomion perustelut ja lopputuloksen.
