Toimistomme avusti työtapaturmassa loukkaantunutta työntekijää oikeudenkäynnissä, jossa työnantajan edustajat olivat syytteessä työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Keski-Suomen käräjäoikeus antoi asiassa tuomionsa 14.5.2021.
Asiassa oli kysymys siitä, että työntekijä oli loukkaantunut sorvilla käsinhiontaa tehdessään. Työntekijälle oli aiheutunut tapaturman johdosta toiseen käteen vakavat murskavammat. Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että käsinhionta sorvilla olisi tullut lähtökohtaisesti kieltää ja luoda olosuhteet työpaikassa toistuvan hiontatyön tekemiseksi turvallisesti. Ainoa turvallinen työtapa olisi ollut se, että hiomanauha on kiinni lisälaitteessa. Käräjäoikeus katsoi asiassa jääneen epäselväksi sen, olivatko vastaajat tietoisia käsinhionnan kieltävästä standardista ja sen tuomista muutoksista myös ammattiopetukseen käsihionnassa. Tämän vuoksi käräjäoikeus katsoi, ettei kyse ollut tahallisesta rikoksesta.
Asiassa oli riitaa ja epäselvyyttä siitä, millaista työtapaa työntekijä oli tapaturman hetkellä sorvilla käyttänyt. Vastaajat ovat kertoneet kieltäneensä sellaisen työtavan, jossa kappaleesta pidetään kiinni sitä hiottaessa. Sen sijaan työtapaa, jossa hiomapaperin päistä pidettiin kiinni sorvilla hiottaessa, ei ollut kielletty. Käräjäoikeus katsoi, ettei asiassa ollut merkitystä sillä, mitä työtapaa oli tapaturman hetkellä käytetty. Vastaajat olivat olleet tietoisia, että työpaikalla noudatetaan työtapaa, joka saattaa johtaa onnettomuuteen. Vastaajien olisi tullut selvittää standardienmukaiset ja nykyistä tietämystä noudattavat työtavat, etenkin kun kyseessä oli vanha sorvi. Vastaajat olivat siten laiminlyöneet huolehtia tarpeellisilla toimenpiteillä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Käräjäoikeus katsoi myös, että vastaajien olisi tullut antaa opetusta ja ohjeistusta sekä huolehtia laitteiden turvallisuudesta. Käräjäoikeus katsoi, että sorvissa olisi pitänyt olla lisälaite hiontaa varten.
Vastaajat tuomittiin työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Asianomistajan korvausvaatimusten osalta käräjäoikeus totesi yhtiön olevan yhteisvastuussa henkilövastaajien kanssa tuottamuksellisella menettelyllä aiheutetusta vahingosta. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että yhtiö vastasi vahinkojen korvaamisesta myös työsopimuslain nojalla. Käräjäoikeus tuomitsi korvauksia kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 6.500 euroa sekä kosmeettisesta haitasta 1.500 euroa sekä oikeudenkäyntikulut
