Helsingin KO: Työnantaja ei täyttänyt työntarjoamis- ekä koulutusvelvollisuuksia

Toimistomme avusti työntekijää työsuhteen päättämistä koskevassa riita-asiassa. Asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja laiminlyönyt työntarjoamisvelvollisuutensa ja siten päättänyt työsuhteen perusteettomasti sekä oliko työnantaja täyttänyt työllisyyttä edistävän valmennuksen tai koulutuksen järjestämistä koskevan velvollisuutensa. Lisäksi käräjäoikeus tarkasteli muun muassa kysymystä siitä, oliko työnantaja täyttänyt yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvollisuutensa. Käräjäoikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi.

Käräjäoikeus katsoi, että työnantaja oli irtisanonut palvelupäällikön tehtävässä työskennelleen työntekijän tuotannollis-taloudellisin perustein tarjoamatta hänelle tarjolla olleita useita erilaisia asiantuntija- ja muunlaisia tehtäviä, jotka vastasivat hänen koulutustaan, ammattitaitoaan sekä kokemustaan, ja siten laiminlyönyt uudelleensijoittamisvelvollisuutensa. Tehtäviä oli täytetty muun muassa sisäisin siirroin. Käräjäoikeus totesi työnantajan päättäneen työntekijän työsuhteen perusteettomasti ja velvoitti työnantajan maksamaan työntekijälle korvauksen.

Käräjäoikeus otti huomioon työntekijälle maksettavan korvauksen määrää arvioidessaan työntarjoamisvelvollisuuden laiminlyönnin lisäksi seuraavat seikat: työnantaja oli tietoinen työntekijän iän olevan uudelleentyöllistymistä vaikeuttava tekijä sekä työsuhde oli kestänyt noin kahdeksan vuotta ja oli ollut vakituinen. Lisäksi käräjäoikeus huomioi, että työntekijä oli ollut työttömänä irtisanomisen jälkeen yhteensä 1 vuoden ja 10 kuukautta. Siltä osin, kun hän oli työskennellyt, oli se ollut osittain osa-aikaista. Käräjäoikeus velvoitti työnantajan korvaamaan työntekijälle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä työntekijän 16 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, josta puolet katsottiin loukkauksen vakavuus huomioon ottaen aineettoman vahingon korvaukseksi.

Lisäksi käräjäoikeuden mukaan työnantaja oli laiminlyönyt yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvollisuutensa tiedonantovelvollisuuden osalta, sillä työnantaja ei kyennyt osoittamaan, että olisi neuvotteluiden aikana käsitellyt mahdollisia irtisanoutumisia, niiden perusteita ja vaikutuksia, vaihtoehtoja irtisanomisille, koulutus- ja uudelleensijoitusratkaisuita taikka mahdollista irtisanomisista aiheutuvien vaikutusten lieventämistä. Käräjäoikeus velvoitti työnantajan suorittamaan työntekijälle 15.000 euron korvauksen, sillä työnantajan moitittavana pidetty menettely oli loukannut työntekijän oikeuksia. Käräjäoikeus myös katsoi työnantajan laiminlyöneen työllisyyttä edistävän valmennukset tai koulutuksen tarjoamisen. Koska edellä mainittu velvollisuus on työnantajan aktiivinen velvollisuus, riittävää ei ollut, että työntekijä olisi itse voinut hakeutua tällaiseen koulutukseen ja työnantaja olisi maksanut sen. Käräjäoikeus veloitti työnantajan korvaamaan työntekijälle koulutuksen ja valmennuksen arvoa koskevan määrän, joka tässä tapatuksessa oli yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä.

Scroll to Top